Skip to main content

Ndebele

ISINGENISO

Isibopho sesi275 seKhomishini ye-Africa ebona ngamalungelo oluntu, iResolution 275 of the African Commission on Human and Peoples’ Rights  (i-ACHPR) esithi, “Ukuvikeleka edlakeleni lekwephulweni kwamalungelo oluntu sikhangelane labantu kusiya ngokuthi bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili” samukelwa ngo2014. Isibopho lesi simelana lodlakela sikhangelane labantu kusiya ngokuthi bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili. Isibopho lesi silimukisa amazwe ase-Africa asayina i-African Charter on Human and Peoples’ Rights ukuthi avikele, aphenye njalo akhangelisise izenzo zodlakela ezenziwa ngamalunga engatsha zesizwe labangasimalunga engatsha zesizwe sikhangelane lokuthi abantu bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili.

I-ACHPR ilugatsha oluzimmeleyo olwamiswa yi-African Charter ukukhuthaza lokuvikela amalungelo oluntu wonke e-Africa. Isibopho sesi275 ngumbhalo wakuqala osemthethweni owamukelwa yi-ACHPR omayelana lokwephula kwamalungelo oluntu ngenxa yokuthi abantu bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili.

IZETHULO ZESIBOPHO

Isibopho sesi275 seKhomishini ye-Africa ebona ngamalungelo oluntu, iResolution 275 of the African Commission on Human and Peoples’ Rights  (i-ACHPR) esithi, “Ukuvikeleka edlakeleni lekwephulweni kwamalungelo oluntu sikhangelane labantu kusiya ngokuthi bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili.

IKhomishini ye-Africa ebona ngamalungelo oluntu labantu i-African Commission on Human and Peoples’ Rights (i-African Commission), emhlanganweni wayo wamatshumi amahlanu lanhlanu owaqhutshelwa eLuanda, e-Angola, kusukela mhla 28 Nkwenkwezi kusiya mhlaka 12 Mabasa 2014 yamisa okulandelayo:

Sikhumbula  ukuthi umugca 2 we-African Charter on Human and Peoples’ Rights (i-African Charter) wenqabela ukubandlululwa komuntu kusiya ngokwehluka kwakhe kwaloba yiphi indlela okufana lohlanga, umhlobo, umbala, ubulili, ukholo, ezombusazwe loba iloba yiwuphi umbono, ukuthi udabuka kusiphi isizwe loba kwezenhlalo, inotho, ukuthi uzalwa ngaphi loba iloba yini emphawulayo; 

Sikhumbula njalo ukuthi umugca 3 we-African Charter upha wonke umuntu ilungelo lokuvikeleka ngokulinganayo ngaphansi komthetho;

Sinanzelela ukuthi umugca 4 lo 5 we-African Charter upha umuntu wonke ilungelo lokuhlonitshwa kwempilo yakhe lesithunzi sakhe njengomuntu lokwenqabela ukuhlukuluzwa lokwenza ulunya loba ukujezisa okungela ubuntu loba okwephuca umuntu isithunzi;

Ngokungahlaliseki sinanzelela ukuthi udlakela, ubandlululo lokunye ukwephulwa kwamalungelo oluntu kuyaqhubeka endaweni ezinengi e-Africa ngenxa yokuthi abantu bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili;

Sinanzelela ukuthi udlakela lolu lugoqela ukubamba iganyavu ‘njengendlela yokulungisa umuntu’, ukutshaya, ukuhlukuluza, ukubulala, ukuphongubotshwa nje, ukuvalelwa, ukubulawa kwabantu njengesigwebo, kodwa lokhu kungasisigwebo senkundla yomthethwandaba, ukunyamalaliswa, ukuphoqela ukuthi uphe okuthile ngokwethuselwa ngokuthi uzakwenziwa okuthile nxa ungaphanga okufunekayo lokuhlaza;

Silokhu singahlaliseki ngenxa yezehlakalo zodlakela lokwephulwa kwamalungelo oluntu ngamalunga engatsha zesizwe lalawo angasimalunga engatsha zesizwe kujongwe labo abalwela amalungelo oluntu lenhlanganiso ezimmela uzulu ezibona ngendaba eziphathelane lokuma kwabantu kwezemacansini loba ukuthi umuntu uziphawula ngabuphi ubulili e-Africa;

Sikhathazeke kakhulu ngokwehluleka kwengatsha ezifeza lokulondoloza umthetho ukuthi ziphenye ngokuzinikela lokuthonisisa labo abenza udlakela labephula amanye amalungelo oluntu ngenxa yokuthi abantu bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili;

  1. Isola ukwanda kwezehlakalo zodlakela lokunye ukwephulwa kwamalungelo oluntu, kubalela ukubulala, ukubamba iganyavu, ukutshaya, ukuphongubotshwa lezinye indlela zokujezisa ngenxa yokuthi abantu  bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili;
  1. Ngokuphawulekileyo sisola umumo wokuhlaselwa kuhleliwe okwenziwa ngamalunga engatsha zesizwe lalawo angasimalunga engatsha zesizwe kujongwe abantu ngenxa yokuthi bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili;
  1. Ikhuthaza izizwe zonke ezasayina lesi isibopho ukuthi zibone ukuthi labo abalwela amalungelo oluntu basebenza kumumo obavumelayo ongela kugcona,  ukujezisa loba ukuthonisiswa ngenxa yokuphatheka ekuvikeleni amalungelo oluntu kubalela amalungelo abambala sikhangelane lezokuma kwabantu kwezemacansini; loku
  1.  IKhuthaza izizwe ukuthi ziqede lonke udlakela ingabe lusenziwa ngamalunga engatsha zesizwe loba yilabo abangasimalunga engatsha zesizwe, kubalela ukumisa imithetho lokufeza imithetho efaneleyo ukuqeda inhlobo zonke zodlakela kubalela lolo olujonge abantu ngenxa yokuthi bame njani kwezemacansini loba bafuna ukuma njani kwezemacansini loba ukuthi baziphawula ngabuphi ubulili lokubona ukuthi kuyaphenywa ngendlela njalo kuthonisiswe kuhle labo abenza lolo dlakela lokumisa indlela zomthetho zokuhlanganela izidingo zabalabo abehlelwe ludlakela.

   
Samukelwa emhlanganweni wamatshumi amahlanu lanhlanu we-African Commission on Human and Peoples’ Rights owaqhutshelwa eLuanda, e-Angola, kusukela mhlaka 28 Nkwenkwezi kusiya mhlaka 12 Mabasa 2014

Translated by Nqobani Nyathi and Dr Eventhough Ndlovu 

Share